Köysikiipeily
Köysikiipeily on laaja termi joka kattaa monia kiipeilyn muotoja, joissa yhdistävänä tekijänä on köysi ja valjaat turvavälineenä
Laaja kattaus toisistaan poikkeavia kiipeilymuotoja
Köysikiipeily jakautuu useaan eri alalajiin, joita yhdistää turvavälineenä toimiva köysi. Köysikiipeilyssä reitit ovat lähes aina boulderreittejä korkeampia. Tästä syystä lajissa painottuu raa’an voiman sijasta kestävyys.
Yleistä
Köysikiipeilyä voidaan harrastaa sekä sisällä halleissa että ulkona kallioilla. Köyttä kiivetään useimmiten parin kanssa (joskus myös kolmikko tai porukalla).
Köysikiipeily aloitetaan yleensä sisähallissa ja yläköydellä (eng. top rope) joko kiipeilyparin tai itsevarmistavalla laitteella. Useimmat siirtyvät myöhemmin kiipeämään alaköyttä – kiipeilytermein ”liidaa” (eng. lead climbing) – jossa kiipeilijä kiinnittää köyttä varmistuspisteisiin sitä mukaan kuin etenee alhaalta ylöspäin – näin vuoretkin on valloitettu.
Köyden ja varmistuksen tarkoitus ei ole hinata kiipeilijää ylöspäin, vaan ainoastaan jarruttaa mahdollinen putoaminen ja laskea kiipeilijä alas.
Liidaamista sisäseinällä
Aleksi Mikkola kilpailusuorituksessa
Sami Haapasalmi, Heavy Metal, 7a
Sami Haapasalmi yläköysittelee Olhavalla
Seinät ja kalliot
Köysikiipeilyssä seinät vaihtelevat kiipeilyn alalajin ja sijainnin mukaan. Sisähallissa seinät ja reitit ovat tyypillisesti noin 10-20 metrin korkuisia, ja niissä on valmiina välivarmistuspisteet (”kiinteät jatkot”) sekä ylhäällä varmistuspiste (”yläankkuri”) josta laskeudutaan alas – sekä yläköyttä kiivettässä myös köysi on valmiina.
Suomessa köysikallioiden korkeus vaihtelee 10 ja 35 metrin välillä. Ulkomailla vuorilla pystysuorat jyrkänteet ovat satoja – ja jopa yli 1 000 metriä korkeita – ja tälläiset kiivetään 30-80 metrin osissa ns. köydenpituuksina.
Joillakin kallioilla seinässä on ”pultteja” eli varmistuspisteitä joihin köysi kiinnitetään – puhutaan sporttikiipeilystä (eng. sport climbing). Muilla kallioilla kiipeilijä asettaa kallion halkeamiin irroitettavia varmistuksia ja kerää ne pois laskeutuessaan – puhutaan trad- tai luomu-kiipeilystä (eng. traditional climbing).
Varusteet
Köysikiipeilyssä varusteina tarvitaan aina kiipeilykenkien lisäksi valjaat. Usein myös köysi ja varmistuslaite – näitä ei tarvita jos kiivetään itsestään varmistavalla laitteella. Sisähalleissa yläköydet ovat valmiiksi asennettuina ja lead-kiipeilyssä tarvittavat jatkot ovat valmiiksi kiinnitettynä pultteihin.
Ulkona kiipeilijän pitää itse asentaa yläköydet yläankkuriin ja mahdollisesti itse rakentaa yläankkuri, sekä sporttia kiivetessä laittaa jatkot seinään. Jos kiivetään trädia tarvitaan lisää varusteita: erilaisia ”kamelotteja” ja ”kiiloja” sekä muita halkeamiin kiinnitetäviä välivarmistuksia.
Varusteiden tunteminen on olennainen osa kiipeilyharrastajan tietotaitoja. Sisähalleista hallin henkilökunta voi opastaa kenet tahansa itsevarmistavien laitteiden käyttöön, ja sisällä köydellä pääsee kiipeilemään käytyään asianmukaisen kiipeilykurssin, jossa varusteiden käyttö opetetaan. Ulkona kiipeily tapahtuu aina kiipeilijän omalla vastuulla, joten turvallisen kiipeilykokemuksen takaamiseksi varusteisiin tulee perehtyä huolella. Kiipeilyliitto ja sen jäsenseurat järjestää kiipeilykursseja, joilla opetetaan turvallinen toiminta ulkokallioilla.
Ylä- ja alaköysikortit, sulkurengas, valjaat, mankkapussi
Itsenäistä köysikiipeilyä varten harrastajalla tulee olla varmistuskortti, mikä osoittaa varmistaja/ kiipeilijä omaa tarvittavat turvalissuus käytännöt
Sinua voisi kiinnostaa nämä artikkelit
